Ja aika rientää.... minä en taho pysyä mukana

Eikä tässä ole ees ennätäny blogia päivittää.  Työt alko heinäkuun alussa ja se sitte veikin mennessään.  Kesällä siihen asti vain laiskottelin. -No olihan mulla siihen oikeus kun olin sairauslomalla.  Töissä riittä tekemistä.  Ei taho tunnit riittää.  Mutta joka aamu on kiva lähtiä töihin - eikös se ole sen merkki, että tykkää työstään.  Kotona tahtoo jäädä kaikki työt tekemättä.  Kesällä oli kaikenlaista menemistä viikonloppusin, ettei sillonka ennättäny mitään tehä.  Jospa nyt syksyllä vähän helpottaa.
 
Kunto ei ole täysin kohdallaan.  Ei sitä vain palaudu niin nätisti kun ite toivois. Jos palautuukaan....  Särkylääkettä joka ilta, että saa nukuttua ja joskus aamullaki,että pääsee päivän läpi.  Mutta jos minusta ees jonkulainen elävä tulis jossain vaiheessa.

"See You and God bless"   :)

Kesä tulossa?

Toipilaalla ei näköjään ole aikaa blogille.  Viimeksi olen toivotellut vappuja, eli siitä on kuukausi, kun olen täällä käynyt.  No, toukokuun alku oli juhlien aikaa. Ja tuumiskelin tuossa, että kohta on juhannus. Niin se aika rientää.  Ei ole tämä tyttö mattoja pessyt, mikä on yleensä semmonen "ennen juhannusta"-työ.  Jospa ne vielä ennättäis.

Eilen olin katsomassa näytelmää  - Syämmestä mennyt luoti.  Oli koskettava näytelmä, ja kun päätteksi vielä sotaveteraani/-invalidi kertoi oman kokemuksensa sodasta, tuli asia niin todelliseksi.  Eipä voinut kuivin silmin seurata ja kuunnella.  Suosittelen katsottavaksi, vielä tänä-iltana (30.5.) on mahdollisuus Kaustisella kansantaiteenkeskuksessa se nähdä.

Pää on nyt niin tyhjä ja monet työt tuossa vieressä odottaa, joten lähdenpä jotain "hyödyllistä" tekemään.  Paremmalla ajalla uusia ajatuksia sitten tänne.

Iloista vappua kaikille !

Taukoa on ollut jo liian pitkän aikaa.  Johonkin on hävinnyt tässä välillä aloittamani kirjoitus, joka jostain syystä jäi kesken.
Tässä nyt yritän kuntoutua alkuvuoden 'kolhuistani'.  Ja kummasti sitä vain melkein 7 viikon lepoajan jälkeen taas kävelemään on lähdetty.  Ne lenkithän nyt on mitä on.  Muutamaan päivään en edes ole lenkkejä teheny.  Jos ei sitte lasketa tämän päivän Kokkolan reissua semmoseks.  Kuopukselle käytiin kesämekkoa etsimässä.  No eihän sitä löytyny - minä olisin hyväksyny montaki, mutta kuopus ei.  Hyvä, että on oma mielipide ja tahto.  Mutta tämän päivän lenkki kyllä tuntuu.  Ei oo kroppa vielä toipunu, eli särkylääkkeitten voimalla meen nukkumaan.

Vaan tarkotus oli toivotta kaikkille hauskaa vappua!  Kylymää on, niinku monesti. Yhden tosi helteisen vapun olen kävelly keskussairaalan käytävää edes ja takasin, että synnytys käynnistyis.  Mutta eipä vaan, viikko vielä odoteltiin  kotona ja  7. päivä juhlitaanki syntäreitä :) .  Sllon muuten äitienpäivänä join kyllä niin aikasin äitienpäiväkahavit, etten koskaan muullon.  Naapuripetistä rouva synnytti äitienpäivää vasten yöllä ja mies oli tuonu termarissa kahvia ja omatekemiä pikkupullia.  Se oli nautinto:)
 Ihanista, aurinkoisista säistä on nautittu pääsiäisen aikana, joten kyllä se kylmä normi vappu täsä menee.

 TÄMÄN KUVAN MYÖTÄ HYVÄÄ VAPPUA SISKOKULLAT  JA PIKKUVELI!
Ja jos en ihan väärin muista, taisi kaikilla olla vähän mahavaivoja, mutta isä halus ottaa kuvan vapun kunniaks.  Eikä näytä olevan mikään lämmin vappusää.